Vaihtoehtoista kosmologiaa

Ystäväni suositteli minulle dokumenttia The Big Bang Never Happened, jonka perusajatuksena on kyseenalaistaa valtavirtainen kosmologia Big Bang -selityksineen. Provosoivasta nimestä huolimatta kyseessä ei ole ID-selitysmallia vaihtoehdoksi tarjoava näkökulma aiheeseen, vaan vaihtoehtoinen astronomian tieteenalaan kuuluva tulkinta perustavanlaatuisista teorioista, joilla maailmankaikkeuttamme pyritään tällä hetkellä selittämään.

Dokumentin voi näppärästi tarkata YouTubesta. Siellä se on jaettu yhdeksään osaan, joista ensimmäinen on alla:


Koska en todellakaan ole mikään astronomi, jätän itse dokkarin substanssin rauhaan kaikesta sen kiinnostavuudesta huolimatta. Sen sijaan kommentoin paria sen esittelemää yleisempää tieteen kehitystä koskevaa huomiota hajakommentein.

1) Tiede tuntuu aina kehittyvän jo ennalta määrättyjen, valtavirtaisten paradigmojen suuntaisesti. Tällä väitteellä en halua mennä mihinkään syvällisempiin tieteenfilosofisiin keskusteluihin, tai toisaalta väittää esittäväni jotain ”uutta”. Tämä, monelle tieteen parissa puuhastelevalle arkipäiväinen havainto, on kaikesta banaaliudestaan huolimatta kuitenkin erittäin merkittävä ja vaikuttava tekijä tiedeskenessä.

Ennaltamäärätyllä en tarkoita mitään predestinaatiota, vaan valtavirtaisen ymmärryksen ja tähän kytköksissä olevan (tiede)poliittisesti määrittyvän rahoituksen määrittelemää suuntaa. Nämä kytkeytyvät taas dokumentin tulkinnan mukaan tutkijoiden, ja yleisemmin ihmisten, epäjärjestyksen pelkoon, jota vaihtoehtoiset tulkinnat, varsinkin maailmankaikkeuden mittaluokan asioista, ymmärrettävästi ruokkivat. Itse lisäisin motiiveihin myös tutkimuksen poliittiset tarkoitusperät ja saavutettujen asemien puolustamisen.

Poikkeaminen näistä ennaltamäärätyistä paradigmoista tuntuu tieteenalasta huolimatta olevan ei-toivottavaa lähes joka suhteessa. Käytännössä tätä kontrolloidaan erilaisin rahoitukseen ja urakehitykseen liittyvin mekanismein. On helppo argumentoida, että tieteentekijöiden konsensuksen voi aina kussakin ajankohdassa edustavan perustellusti parasta tietoa kustakin asiasta, mutta tätä näkemystä voi myös kritisoida. Yksi tapa pohtia tätä on ns. polkuriippuvuusteoria.

Tässä selitysmallissa aiemmin tekemämme valinnat vaikuttavat aina tulevaisuuden valinnanmahdollisuuksiin ja tätä kautta ohjaavat niitä tulkintoja, joita on ylipäätään edes mahdollista tehdä. Valinnat ohjautuvat enemmän tai vähemmän polun alussa olevan, valitun paradigman mukaisesti.

Nykyisessä akateemisessa järjestelmässä polkuriippuvuuden alkupisteen ennakko-oletusten pysyvyydestä vastaa korkeakoulujen curriculumit ja jatkossa tutkimusrahoitusjärjestelmä, joka on (tiede)poliittinen ja pitkälle hierarkkisesti organisoitunut systeemi. Suomessa ymmärtääkseni on vielä suhteellisen helppoa olla (ainakin joillain aloilla) hieman valtavirrasta vinossa, mutta vastakkaisiakin esimerkkejä kyllä löytyy, jopa perinteisesti ”suvaitsevilta” aloilta, kuten yhteiskuntatieteet.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun polkua edetään riittävän pitkälle, ovat tietyt esioletukset vakiintuneet vallitseviksi totuuksiksi, jolloin jatkotulkinnat aiheesta väistämättä jollain tavoin jatkavat tätä, mahdollisesti virheellistä perinnettä.

2) Teorian ja havaintojen yhteys. Havainnoilla ilman teoriaa ei tee mitään. Tämä on erittäin tärkeä havainto jo itsessään, koska jokainen empiirinen havainto tulee aina tulkituksi jonkun ennalta määrätyn teorian kautta. Siksi on erittäin oleellista tieteen kehityksen kannalta, mikä tai mitkä teoria(t) ovat kussakin ajassa selitysvoimaisia.

Teoriat perustuvat taas aina johonkin hyväksyttyyn/hyväksyttyihin filosofisiin selitysmalleihin. Nyt filosofisia selitysmalleja kavahtavat varmaan hurjistuvat, mutta silti esitän, että kauneimmatkin matemaattiset selitysmallit perustuvat aina filosofisiin, luonnollisella kielellä määriteltyihin teorioihin. Niillä voi olla paljon selitysvoimaa, niillä voi olla paljon toimivia sovelluksia, mutta silti pohjimmiltaan kehitämme niitä ja kommunikoimme niistä, eli teemme niistä ymmärrettäviä luonnollisella kielellä. Se käytännössä tekee niistä muista yhteiskunnassa vallalla olevista selityksistä, ja ennen kaikkea historiallisesti määritellyistä käsitteistä, riippuvaisia. Käsitteet ovat taas hyödyttömiä ilman kontekstia, joten en voi tehdä muuta kuin provosoida lisää ”kovien” tieteiden kannattajia ja väittää, että vielä tärkeämpää teorioiden määrittelyn kannalta ovat ne diskurssit joissa ne liikkuvat.

No entäs sitten?

Kaihertavaa tällaisessa tiedepolitiikassa on sen epätieteellinen tapa käyttää valtaa valtavirtaisten selitysmallien uskottavuuden takaamiseksi. Käytännössä siis vaihtoehtoisia selityksiä ei juurikaan sallita, vaan ne pyritään poistamaan taka-alalle ja tekemään niistä tieteen näkökulmasta epäuskottavia. Tällainen toiminta on kyllä ymmärrettävää (ymmärrettävyys ei tee asiasta hyväksyttävää), mutta se kuuluu enemmän arkielämän piiriin, jota taas tieteen pitäisi pystyä tutkimaan.

Helppo esimerkki edellä mainitusta paradigman ohjaavuudesta sekä teorian ja havaintojen yhteydestä yhteiskuntatieteiden puolella on taloustieteelliset selitysmallit. Kyseisissä malleissa ihmisen toiminta tulkitaan aina taloudelliseksi, eli taloudellisista intresseistä lähtöisin olevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei ihmisellä ole tämän tulkinnan mukaan kuin materiaalisia intressejä, tai että ainakin kaikki toiminta voidaan tulkita näistä intresseistä käsin. Tyypillisin tapa ajatella taloustieteessä on, että ihminen käyttäytyy ns. utiliteettifunktion mukaisesti rajahyödyn ohjatessa toimintaa (käsittelen käyttäytymisen ja toiminnan käsitteiden eroa joskus myöhemmin).

Tärkein havainto tässä kohtaa ehkä on, että lähes mikä tahansa havainto voidaan muuttaa utiliteettifunktion mukaiseksi ja tulkita rajahyödyn näkökulmasta. Eli valmiiden taustaoletusten maailmassa ihmisen käyttäytyminen ja toiminta voidaan tehdä matemaattisesti tulkittavaksi operationalisoimalla havainnot tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että tulkintakehys, eli ennalta-annettu teoria vastaisi todellisuutta. Se ei siitä huolimatta estä tulkintojen tekemistä, joten riittävän pitkälle kehitetty matemaattinen työkalu tulkintojen tekemiseen ja riittävän tiukaksi määritelty teoria riittävät siihen.

Tämä ei toisaalta tarkoita sitä, etteikö taloudelliset selitykset voisi olla paikkansa pitäviä, päinvastoin. Edellä esitetty tarkoittaa vain sitä, että havaintojen totuusarvo riippuu teorian määrittelystä ja mittaamisen reliabiliteetista ja validiteetista. Taloudellisissa selityksissä mielestäni tärkeintä on havaita, että niillä ei pyritä selittämään yhtään mitään muuta, kun mitä niillä pyritään selittämään. Yksinkertaista, eikö totta?

Yleisin valtavirrassa havaitsemani kompastuskivi on, että taloudellisilla selityksillä yritetään kattaa käyttäytymisen ja toiminnan alueita, joilla ei ole sen kanssa välttämättä mitään tekemistä. Valitettavasti vallallaan olevat taloudelliset selitysmallit ovat poliittisesti ja valtavirtaisesti varsin suosittuja ja niitä tuetaan valtavalla määrällä sekä populaareja että akateemisia kirjoitteluja ja keskusteluja. Tämän voi ymmärtää kytkemällä taloudellisia ja poliittisia olosuhteita toisiinsa ja tulkitsemalla niitä esimerkiksi diskursseina, joka sekään ei ole aina kaikkein helpointa. Tärkeintä olisi kuitenkin nähdä, ettei mikään yhteiskunnassa tapahdu irrallaan muista yhteiskunnassa tapahtuvista asioista, ei edes astronominen tutkimus.

Jos esittämäni väitteet käsitteiden ja tätä kautta diskurssien määräävyydestä arkiajattelussa herättivät yhtään tuntemuksia, niin yritän tässä tekstinkatkelmassa perustella asiaa foucaultlaisesta näkökulmasta. Olen tässäkin kohtaa päätynyt foucaultlaiseen selitysmalliin siksi, että se on niin kovasti tiettyjen kriitikkojen halveksuma. En väitä, että kriitikot absoluuttisesti suhtautuisivat itse Foucault’hon alentavasti, vaan ennemminkin niihin tyypillisimpiin tulkintoihin, joita hänen teorioidensa pohjalta tehdään. Tämäkin keskustelu menee edellä esittämääni pohdintaan, joten koen, että pieni kontribuutio Foucault-keskusteluun on siis tässä tapauksessa ihan paikallaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s