Vastuuhygienian vastuunkantaja

Kikkelis kokkelis vaan, ottipas taas yksi kykypuoleen vastuunkantaja kantaa. Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja ja Kimmo Sasin eduskunta-avustaja  Saul Schubak postasi jonnekin Facebook-keskusteluun seuraavan kommentin:

Kuten arvata saattaa, jälkipyykki on johtanut selittelyyn, että tulipas sanottua yhtä, merkittyä toista ja tarkoitettua kolmatta. Oma vika jos ei tajua asiayhteyttä. Ja toisaalta, eihän hän mitään asenteellista kantaa siinä mielessä ottanut mihinkään, koska kyseinen lausunto perustuu vain taloustieteeseen. Eli kyseessä oli puhtaasti rationaalinen argumentti.

Vaikka tämä on varmaan jo nyt melko loppuunkaluttu luu, teen silti siitä omaksi ilokseni pari merkintää. Valitan pitkäpiimäistä asian käsittelytapaa, mutta fiilis nyt vain sattuu olemaan sellainen.

Ensimmäiseksi, Schubak viittaa siihen, että on olemassa joku olemuksellisesti heikompaa ainesta edustava porukka. Tällä hän viittaa johonkin tässä porukassa sinänsä olemassa olevaan ominaisuuteen, joka tekee siitä edellä määritellyllä tavalla huonompaa kuin joku muu porukka, johon voidaan olettaa Schubakin tulkitsevan itsensä kuuluvan.

Schubakin tapauksessa tämä päättely tarkoittaa käytännössä, että edelleen, kyseinen metafyysinen kyvykkyys, jota Schubak katsoo paremmalla aineksella olevan, on ympäristöllisistä muuttujista riippumatta olemassa olevaa ja toisaalta se myös periytyy.

Koska vallitseva yhteiskuntarakenne sallii pääomien kasaantumisen ja tätä kautta luokkaerojen kasvun sekä kärjistymisen, pitää tälle kehitykselle antaa joku essentialistinen selitys. Tämä on tyypillistä sosiaalidarwinistista läppää. Ilman tätä selitystä voisi esimerkiksi peritty varallisuus selittää Schubakin esiintuomat huumeriippuvaisina syntyvät lapset (wtf?) ja alkoholistiperheisiin kohdistuvat huostaanotot.

Edelleen, ilman paremmuuden essentialistista olemassaoloa jäisi koulutuksen ja varallisuuden periytyvyydelle selitykseksi vain vallitseva yhteiskuntarakenne ja Saul-parka kavereineen joutuisi mahdollisesti tunnustamaan olevansa vain kuin kuka tahansa meistä.

Toinen bointsi tässä koskee tuota talousteorian tulkintaa. Vaikken epäilekään Schubakin jo implisiittisesti itsensäkin esille tuomia erinomaisia ja tätä essentialistista ylemmyyttä edustavia kykyjä, on pakko huomauttaa tuosta rationalismista. Kutsuttakoon tätä päättelemisen tapaa vaikka tuoksi, paremman käsitteen puutteessa.

Schubakin rationalismi viittaa siihen, että hän voi ottaa edellä mainitun essentialistisen näkökulman annettuna ja soveltaa sitä suoraan taloustieteen valikoituun palaseen, joka koskee tulonsiirtojen käyttäytymisvaikutuksia. Jälleen lähtökohtana on oletus muuten neutraalista maailmasta, jossa muulla kuin yksilön kyvykkyydellä ei ole tulonjakovaikutuksia. Toki on selvää, että jaettavilla tuilla on käyttäytymisvaikutuksia, mutta Schubakin tekemän tulkinnan pätemiseksi pitää ainakin kahden esioletuksen täyttyä:

1) kaikkien tulojen ja asemien pitää yhteiskunnassa jakautua puhtaasti yksilön omien kykyjen ja yritteliäisyyden perusteella, josta seuraa että

2) kerääntyneellä varallisuudella ja esimerkiksi vanhempien yhteiskunnallisilla asemilla ei ole jälkeläisten suhteen minkäänlaisia käyttäytymis- tai seurausvaikutuksia.

Näiden ehtojen täyttyessä kyse on rationaalisesta argumentista, muuten Schubakin voi katsoa aika suoraan politisoivan taloustieteellisen oletuksen omaan agendaansa tyköistuvaksi, eli toisin sanoen joko ymmärtävän sen essentialistisesti poskelleen tai sitten tarkoituksellisesti vääristelevän sitä. Kummassakin tapauksessa olisin valmis jakamaan ilomielin hieman nenänakkia kyseiselle vastuunkantajalle.

Schubakille ja hänen edustamalleen luokalle – tällaista rationalistista tietoteoriaa mukaillakseni – maailman empiirinen tila ja sen seuraukset näyttävätkin olevan sivuseikka, kun puhutaan omien yhteiskunnallisesti etuoikeutettujen asemien puolustamisesta.

Siinä kohtaa kun itse asiassa voidaankin empiirisesti todistaa varallisuuden ja yhteiskunnallisten asemien periytyvän ilman esimerkiksi hyvinvointivaltion väliintuloa, keksitään aina joku selitys omille asemille ja vedotaan kateuteen tai muuhun vastaavaan potaskaan.

Toisaalta tämänkin kaltainen heidän näkemyksiensä haastaminen on heille vain punavihreää ideologisesti värittynyttä mädätystä. Vajavaisilla henkisillä kyvyillä varustetut, kateelliset ja saamattomat heikomman aineksen edustajat ovat vihaisia, kun ”naapurilla menee paremmin”.

Mysteeriksi jää, kuinka tämä parempi aines pystyy aina päätelmissään ottamaan jotkut esimerkiksi taloustieteen valikoidut teoreettiset kappaleet annettuina, mutta sivuuttamaan samalla niiden esioletukset ja reunaehdot. Ainoa selitys jota tälle keksinkin on se, että kyse on puhtaasti omien luokkaintressien ajamisesta, jonka työkaluna käytetään mitä tahansa tarjolla olevaa abstraktia opinkappaletta.

Samalla tuntuu tietysti mukavalta, kun voi taputella itseään ja kaltaisiaan selkään, kun vakuutellaan toinen toisilleen kuinka erinomaisia ja kyvykkäitä ollaan. Parempi vakuutella itsensäkin selityksestä, kun totuus kuitenkin saattaisi olla epämiellyttävä ja tehdä kipeää.

[EDIT]

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Vastuuhygienian vastuunkantaja

  1. Uskon myös, että tässä on kyseessä enemmänkin puhdasta politikointia, joka nousee kärjekkäämmissä muodoissaan esiin some-suodattimen läpi. Toisin sanoen rationaaliselta ja loogiselta vaikuttavat perustelut nostetaan esiin tasan niin pitkään, kun ne tukevat oman viiteryhmän poliittisesti tarkoituksenmukaista argumentaatiota ja sen taustalla vaikuttavaa laajempaa maailmankuvaa.

    Tämä on tietysti jo itsessään ikävä piirre mitä tahansa kommunikatiiviseen rationaliteettiin – tai arkipäiväisemmin ilmaistuna fiksulle keskustelulle – perustuvaan maailmankatsomukseen nähden. Tilanne kun tuppaa laajemminkin kärjistymään mustavalkoiseksi asetelmaksi, jossa toisistaan provosoituvat äärilaidat saavat ansaitsemaansa enemmän palstatilaa – näin siis etenkin somessa.

    Tätäkin taustaa vasten rötösherraselta hyviä pointteja. Ehkä keskustelun virittäneen kommentin sisältö (tai sisällön puute) on jo loppuun kaluttu. Sen sijaan se, mitä tällaiset ulostulot laajemmin kertovat yhteiskunnallisesta keskustelukulttuuristamme sekä nuorten poliitikonalkujen asennoitumisesta yhteiskuntaan, on mielestäni ihan relevantti kysymys.

  2. Olet aivan oikeassa tästä politikointi-näkökulmasta, sivuutin sen tässä kokonaan. Kuitenkin katson – psykologisoinnin uhallakin -, että kyseisessä tapauksessa moinen sosiaalisessa mediassa tapahtunut ulostulo edusti myös jotain syvällisempää maailmankatsomusta ja suhtautumista yhteiskuntaan. Uskoakseni tämä ”todellinen karva” vain hautautuu jonnekin pintapolitiikan mössöön. Tämäkin on kuvailemasi poliittisen kulttuurin seuraus.

  3. Päivitysilmoitus: Libertanistisesta idealismista ja järkyttämisen poliittisesta taidosta « Tweakling

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s