Vartiaisen laskuoppi ja eläkeiän nosto

Suomenmaa on julkaissut tämän kirjoituksen 21.3.2014.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ihmettelee (Suomenmaa 25.2.2014) Suomessa käytävää keskustelua eläkeiän nostosta. Vartiaisen mukaan ”[e]liniän pidentyessä täytyy nostaa eläkeikää, ja tämän pitäisi olla alakoulun matematiikankin perusteella selvää”. Kyseinen kommentti kuvastaa eläkeiästä käytävän keskustelun yksinkertaistavaa vaihtoehdottomuutta. On kuitenkin tosiasioita, jotka puhuvat tällaista mekaanista nostovaatimusta vastaan.

Ensinnäkään eliniänodotteen kasvu ei tarkoita, että kaikkien elinikä pitenisi yhtä paljon. Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan tuloluokkien väliset erot eliniänodotteessa ovat kasvaneet huomattavasti. Tulonsaajien ylimmän ja alimman viidenneksen välinen ero kasvoi aikavälillä 1988–2007 miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Alimmassa tuloviidenneksessä eliniän odotteen kasvu on pysähtynyt jo 1990-luvun alussa. Samat havainnot on tehty myös useissa sosiaalitieteellisissä tutkimuksissa – yhteiskuntaluokkien väliset erot eliniässä ovat yhä kovempaa todellisuutta.

Toisekseen eri tuloluokissa ja ammateissa toimivat ihmiset aloittavat työuransa eri ikäisinä. Siinä missä ammattikoulutuksen saaneen työura alkaa jo täysi-ikäisyyden vaiheilla, korkeakoulutetun ura käynnistyy useita vuosia myöhemmin. Näin ammatillisen koulutuksen saaneen työura on pidempi jo sen alkupäästä. Kun ottaa huomioon vähemmän koulutettujen sijoittumisen tulojakaumaan ja siitä lankeavan eliniänodotteen, heille tulee alakoulumatematiikan mukaan työvuosia enemmän ja eläkepäiviä vähemmän kuin tulojakauman korkeasti koulutetulle yläpäädylle.

Eläketurvakeskuksen tuoreen raportin mukaan on olemassa näiden ryhmien työurien pituuseroja tasaavia tekijöitä. Tasaus johtuu alemmille ryhmille urien loppupäätyyn kasaantuvista työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkejaksoista. Tämän tuskin voi nähdä tasa-arvoistavan tuloluokkien välisiä eroja.

Vaatimuksen kaikkia samalla tavalla koskevasta eläkeiän nostosta kuulee tyypillisimmin yhteiskunnan huipulta. Palkitsevaa työtä korkealla palkalla tekevän eliitin itsestäänselvyydet eivät kuitenkaan ole samoja kaikille.

Olli Herranen, sosiologian tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto

Yrjö Kallinen, projektitutkija, Tampereen yliopisto

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s