Politiikka on rikki

Eduskuntavaalit 2015 ovat poikkeukselliset omasta näkökulmastani. Olen keskustellut useiden, toisistaan riippumattomien ihmisten kanssa jotka eivät ole aiemmin juurikaan kyseenalaistaneet äänestämisen mielekkyyttä, mutta nyt kysyvät itseltään, että kannattaako. Myös useat ihmiset joiden kanssa olen keskustellut kertovat samaa: monet myös heidän tuttavistaan ovat riippumatta toisistaan kyseenalaistaneet äänestämisen mielekkyykkyyden.

Moni siis miettii, että viitsiikö enää edes äänestää.

Tässä mielessä kokoomuksen vaalilause Politiikka on rikki pitää paikkansa. Olen myös samaa mieltä kokoomuksen kanssa siitä, että ongelma on toimintakyvyttömässä päätöksentekojärjestelmässä. Oma tulkintani järjestelmän toimintakyvyttömyydestä on kuitenkin päinvastainen kuin kokoomuksella.

Se mitä kokoomus viestittää sloganillaan tarkoittaa käytännössä, että politiikka ei toimi, koska sitä tehdäkseen pitää ottaa huomioon liian monien ihmisten mielipiteet. Uskallan olettaa että tällä viitataan erityisesti talouspolitiikkaan ja taloudelliseen kriisitietoisuuteen, jota poliitikot, valtiovarainministeriö, erilaiset talouden ylipapit ja media meille jatkuvasti suoltavat.

Tämän kriisitietoisuuden ongelma on, ettei politiikka näyttäydy ihmisille enää politiikkana, vaan ainoastaan sopeutumisena luonnonlain omaisiin, pakottaviin muutoksiin.

Oma politiikkakonseptioni käsittää kaksi asiaa: tulevaisuuden aktiivisen rakentamisen ja tätä kautta ennustettavuuden, sekä ristiriidat ja kamppailun. Politiikka on siis kamppailua jossa pyritään luomaan tietynlaista tulevaisuutta ja parhaimmillaan jonkinlaista vakautta, joka käytännössä tarkoittaa ennustettavuutta ja mahdollisuutta rakentaa hyvää yhteiskuntaa ja elämää.

Politiikka on siis proaktiivista toimintaa, jossa tehtävän politiikan sisältö määrittelee sen, millainen tulevaisuus on.

Nyt tarjottava politiikkakonseptio kertoo meille, ettei mitään tulevaisuutta ole olemassa. On vain meistä riippumattomia ja pakottavia prosesseja, joihin voi ainoastaan reaktiivisesti sopeutua. Mitä sopeutuvaisempia me olemme, sitä parempi. Tämän viestin vakuudeksi meille tuputetaan ymmärrystä talouden omalakisuudesta ja uusimpia hallinnon tutkimuksen hittikäsitteitä, kuten kompleksisuus, joka tuottaa pirullisia ongelmia, jotka taas ovat emergenttejä ja omalakisia niin, ettei niiden suuntaa tai luonnetta voi muuttaa.

Kukaan ei kysy, mihin suhteessa maailma monimutkaistuu, mikä uusissa ongelmissa on niin pirullista verrattuna aikaisempiin ja millaiset mekanismit tarkalleen ottaen tuottavat emergenttejä ilmiöitä. Tieteenfilosofiaa ja -historiaa tuntevat saattaisivat sanoa, ettei näissä ajatuksissa ole mitään uutta auringon alla, mutta ne nousevat vastaamaan tämän päivän poliittiin tarkoituksiin tieteellisestä kentästä, joka ei tunne omaa historiaansa.

Politiikka on siis rikki siksi, ettei tähän luonnonlainomaiseen muutokseen voida sopeutua juuri sen lain asettamin vaatimuksin riittävän nopeasti. Politiikkaa kahlitsee edelleen jossain määrin demokratian ihanteet, kuten keskustelu, neuvottelu, suunnittelu ja kompromissit.

Vaikka tätä näkemystä kukaan yksittäinen kansalainen ei sanoisi ääneen sinänsä, uskallan väittää että ihmiset perstuntumalla ymmärtävät tämän.

Miksi vaivautua äänestämään jos demokraattinen keskustelu on toistensa päälle huutavia puoluejohtajia ja tyhjänpäiväisyyksiä suoltavia poliittisia broilereita, jotka yrittävät vain kivuta professionaalisella urallaan eteenpäin?

Samalla varsinaista politiikkaa tehdään jossain muualla ja sitä freimaa käsitys siitä, etteivät ihmiset olekaan enää oman historiansa tekijöitä, vaan puhtaita sivusta katselijoita, jotka parhaimmillaankin toimivat hyödynnettävänä resurssina talouden omalakiselle kehitykselle.

Tässä muuten kiintoisin poliittinen keskustelu pitkään aikaan.

Advertisements

5 kommenttia artikkeliin ”Politiikka on rikki

  1. Samuli Ketola

    Voitko yhtyä mihinkään noista, tai jyrkästi vastustaa. Noi on minun omat politiiset tavoitteeni. Aattelin vaan jos voisin suositella Sinua jollekulle äänestäjälle. Ei poltiikkaa rikki ole 🙂

    Ensimmäiseksi ja tärkein on Suomen palattava itsenäinen ulkopolitiikkaan, paluu Paasikivi-Kekkosen ja Helsingin hengen linjalle.
    Toiseksi euron rinnalle on perustettava kansallinen valuutta.
    Kolmanneksi kuntauudistus, eli kuntien koko kasvatettava sellaiseksi, että ne ovat elinkelpoisia.
    Neljänneksi työajan uudelleen jako, ja kuusituntiseen työaikaan siirtyminen
    Viidenneksi, elvytys kansallisella valutalla, kansalaispalkan tms. perustulon kautta.
    Kuudenneksi tarvitaan työn ihmisille uuden tyyppinen demoraatinen puolue. Tulisi selvittää ja keskustella, miltä näyttäisi osuuskuntalain pohjalle rakennettava liike ja puolue.
    Seitsemäs tavoitteeni on radikaali, joka merkitsisi rahan vallankumousta. Rahan arvon sitominen ja määräytyminen yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan mukaan.

    1. Hei Samuli ja kiitos sisällöllisestä kommentista! Totean välittömästi, etten ole ehdolla missään puolueessa, enkä kuulu mihinkään puolueeseen. Kiitos kuitenkin ajatuksesta!

      Lisäksi pitää todeta, että siinä missä näen kaikissa ehdotuksissasi jonkun pointin, olen itse ehkä huono sanomaan niihin mitään lopullista. Silti pidän hyvänä asiana sitä, että olet miettinyt konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

      Tässä kuitenkin muutama nopea vastaus ja haja-ajatus.

      Täyskäännös tällaiseen ulkopoliittiseen linjaan tuntuu ehkä hieman hankalalta tilanteessa, jossa tilanne maailmalla on aidosti muuttunut.

      Rinnakkaisvaluutan perustaminen voisi toimia ainakin jollain palveluseteli-tyyppisellä tavalla joissain esimerkiksi kuntapalveluiden järjestämisessä, mutta en osaa tästäkään äkkiseltään sanoa muuta.

      Mitä kuntiin tulee, niin tutkimuksessa ollaan aika vahvasti sitä mieltä, ettei suuruus välttämättä korreloi kuntakoossa toimintakyvyn kanssa. Itse asiassa monien taloustieteellisten tutkimusten mukaan sopivan pieni kunta toimii tehokkaasti ja kykenee järjestämään palvelunsa hyvällä tavalla. ’Elinkelpoisuus’ on haastava termi, jonka sisältöä kannattaa pohtia. Mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja millä reunaehdoin? Mitä kunnan koon kasvattaminen palvelee? Joissain tapauksissa se voi toimia mutta toisissa ei. Tapaus kerrallaan.

      Mielestäni kuuden tunnin työpäivä on hyvä ajatus kuten myös työn uudelleenjako. Työttömät mukaan työelämään niillä tunneilla, jotka työllisiltä vapautuu. Ainakin kaupunkilaisjärjellä ajateltuna on järjetöntä että osa väestöä tekee enemmän töitä kuin koskaan ja kasvavalla määrällä niitä ei ole ollenkaan. Tämän ajatuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole välttämättä kauhean helppoa, jos kohta itse mielelläni kannattaisin siihen pyrkivää politiilkkaa.

      Elvytystä tarvitaan ja kansallisella valuutalla elvyttämisen hyöty tilanteessa jossa sitä voitaisiin tehdä on se, että velkaantuminen omaan valuuttaan ei vaaranna maan maksukykyisyyttä. Voisiko tosiaan jotain sisämarkkinaelvytystä tehdä kansallisesti omalla valuutalla samalla kun ollaan eurossa? Joku voisi pohtia tätä.

      Demokraattinen puolue on ihan hieno ajatus, mutta en näe uusille puolueille Suomessa suuria menestymisen edellytyksiä, ja vaikka niitä olisikin, olemassa olevien poliittisten rakenteiden vaikutus suhteessa hyviinkin pyrkimyksiin on pelottavan voimakas. Syriza on hyvä esimerkki: se prässi on mieletön, johon he joutuivat.

      Pidän Marxin työarvoteoriaa hyvänä selitysmallina ja katsoisin, että siitä johdettu kapitalismianalyysi on paras mitä on. Ehdottamasi radikaali tavoite on todella pitkän keskustelun ja aitojen poliittisten pyrkimystenkin kohde. Se on liian monimutkainen tässä käsiteltäväksi, mutta verrattuna markkinahintateoriaan, eli subjektiiviseen arvoteoriaan se antaa paremmat lähtökohdat selittää taloudellisia kriisejä ja taloudellista epävakautta. Siihen pohjaavan rahajärjestelmän järjestäminen on kiinnostava ja suunnitelmatalouteen liittyvä kysymys, josta viime aikaista tutkimusta edustaa esimerkiksi tämä kirja: http://sosialismi.net/uusi-sosialismi/

      – Olli

  2. Päivitysilmoitus: Kuka tapin löisi hukkuvaan laivaan? | Rötösherranen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s