Papukaijaefekti

Toimin ainakin tämän vuoden yhtenä Tampereen yliopiston kulttuuri- ja tiedelehti Aikalaisen kolumnisteista. Sarjaan pyydettiin eri tutkijoita jotka kirjoittaisivat napakoita ja yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Avasin pelin omalta osaltani jutulla nimeltä Papukaijaefekti.

Nyt kun kerran voin märehtiä täällä blogissani vielä lisää juttua, sanon siitä pari asiaa.

Ensinnäkin, kestävyysvajeen käsite koostuu kahdesta palikasta, eikä sillä viitata vain huolestuttavana pidettyyn väestön suhteelliseen vanhenemiseen. Siihen on sisäänkirjoitettu myös tietyn tyyppinen ymmärrys julkistaloudesta. Tällöin kaikki politiikkasuositukset joita kestävyysvajeeseen pohjaten tehdään, ovat kovin voimakkaasti poliittisia luonteeltaan.

Tämä siksi, koska kaikissa niissä pitää vastata kysymykseen, että mitä tästä oletetusta vanhenemisesta (minä en osaa ottaa kantaa väestöennusteiden luotettavuuteen ja mitkä asiat niihin vaikuttavat) seuraa julkisen talouden kannalta, ja millä toimilla näihin oletettuihin seurauksiin pitäisi vastata.

Nähdäkseni kestävyysvajeen suurin ongelma on, että siinä missä se käsitteenä itse määrittelee ongelmia, se myös määrittelee – johtuen sen talousopillisista esioletuksista – samalla myös vastaukset niihin ongelmiin. Kun nämä vastaukset markkinoidaan niin kuin ne on julkisuudessa markkinoitu, näyttäytyy yleiseurooppalainen leikkauspolitiikka ainoana vaihtoehtona vastata tähän edelleen kovin abstraktiin ongelmaan, jota kestävyysvajeeksi nimitetään.

Toisekseen, tykkään kirjoittaa aina niin, että tuon mahdollisuuksien mukaan näkökulmaani jonkun yleisen puolen. Tässä tapauksessa koettelen hieman mukaillen John Maynard Keynesin ajatusta siitä, kuinka tällainen epämääräinen, mutta asiantuntijavallan legitimoima käsite voi saada siivet niin kuin se on kestävyysvajeen tapauksessa saanut.

Valmistelen aiheesta artikkelia kollegani kanssa ja kun olemme esitelleet erilaisissa tilaisuuksissa sen aihiota, olemme saanet kannustuksen lisäksi paljon vastustusta ajatukselle, että kestävyysvajeessa olisi ilmiönä jotain falskia tai kritisoitavaa. Tämä kertoo siitä, että kun jotain toistetaan riittävästi, sen kyseenalaistaminen käy vaikeaksi. Ajatellaan, että jos siinä olisi jotain tarkistettavaa, olisi joku sen huomannut. Asiaa ovat kuitenkin asiantuntijat tutkineet.

Keynes sanoo:

Knowing that our own individual judgment is worthless, we endeavor to fall back on the judgment of the rest of the world which is perhaps better informed. That is, we endeavor to conform with the behavior of the majority or the average. The psychology of a society of individuals each of whom is endeavoring to copy the others leads to what we may strictly term a conventional judgment.

Keynes siis sanoo, että kun meillä loppuu oma ymmärrys, tapaamme herkästi uskoa keskimääräismielipidettä ja luottaa ylipäätään muihin. Mitä useampi näkemystä toistaa, sitä helpompi siihen on uskoa.

Tarkoituksenani ei ole sanoa kestävyysvajeesta mitään lopullista, varsinkaan vanhenemiseen liittyvästä puolesta. Tuon vain esille, että se osaltaan osallistuu tahallisesti tai tahattomasti siihen keskusteluun, jossa demonisoidaan julkisen sektorin toimintaa.

Haluan myös tuoda näkemyksen siihen, miksi tällainen viesti menee niin helposti läpi. Kun näkemys saa tilaa julkisuudessa, alamme herkästi oma-aloitteisestikin toistamaan sitä. Kun sitä toistaa riittävästi, kokemuksemme alkavat suodattua ajatuksen läpi.

Edellä sanottu asettuu poikkiteloin nykyään kovasti ylistetyn ajatuksen kanssa, jonka mukaan olemme rationaalisia yksilöitä. Tämä ei nähdäkseni pidä sellaisenaan paikkaansa. Ihminen on rationaalinen kyllä, monella tavalla, mutta aina myös kollektiivinen yksilö ja yhteiskuntansa tuote. Tämä on näkökulma jonka yhteiskuntatutkija voi tuoda julkiseen keskusteluun.

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Papukaijaefekti

  1. Myös Antonio Gramsci käsittelee Vankilavihkoissaan samaa ajatusta kuin Keynes hyvin kiinnostavalla tavalla:

    ”Ajateltakoon vaikka kansanmiehen älyllistä asemaa. Hän on muodostanut itselleen mielipiteitä, vakaumuksia, erittelyn perusteita ja käyttäytymisen normeja. Jokainen vastakkaisen näkökannan edustaja, joka on häntä älyllisesti vahvempi, kykenee perustelemaan väitteensä paremmin, pystyy puhumaan hänet logiikallaan pussiin jne. Täytyisikö kansanmiehen sen tähden muuttaa vakaumustaan? Senkö takia ettei hän selviydy keskustelussa? Mutta silloin voisikin käydä niin, että hän joutuisi muuttamaan vakaumustaan kerran päivässä, siis joka kerran kun hän kohtaa itseään älyllisesti vahvemman aatteellisen vastustajan. Mille aineksille hänen filosofiansa perustuu, erityisesti se hänen filosofiansa muoto, jolla on hänelle suurin merkitys elämänohjeena? Tärkein aines on epäilemättä luonteeltaan epärationaalista, uskoon perustuvaa. Mutta kenen ja mihin asiaan hän uskoo? Erityisesti siihen sosiaaliseen ryhmään johon hän itse kuuluu, koska tämä ryhmä yleisesti ajattelee kuin hän. Kansanmies uskoo, etteivät niin monet ihmiset voi niin täydellisesti erehtyä, kuten hänen vastaväittäjänsä uskottelee. Vaikka onkin totta, ettei hän itse kykene puolustamaan eikä kehittelemään omia perustelujaan yhtä hyvin kuin vastustaja, hänen ryhmässään on kuitenkin sellaisia, jotka osaavat sen tehdä, varmasti jopa paremmin kuin tuo vastustaja, ja hän todella muistaakin kuulleensa esityksen uskonsa perusteista laajasti ja johdonmukaisesti, sillä tavoin, että hän tuli niistä vakuuttuneeksi. Hän ei muista noita perusteluja konkreettisesti, eikä hän osaisi niitä toistaa, mutta hän tietää, että ne ovat olemassa, koska hän on ne kuullut ja on niistä vakuuttunut. Se että hänet kerran on saatu häikäisevällä tavalla vakuuttuneeksi, on pysyvä peruste sille, että hän pysyy vakaumuksessaan, vaikkei hän itse enää osaakaan sitä perustella.”

    (Antonio Gramsci, Vankilavihkot (Kansankulttuuri, 1979), s. 52-53.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s