Lapiolla päähän tietoa vai yhdessä ja monimuotoisesti opiskellen?

Kirjoittelin aikoinaan koulutuksen virtuaalisesta tulevaisuudesta Markku Lonkilan kanssa lyhyen jutun, jossa ja jonka jälkeen on tullut hahmoteltua vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä yliopistoon.

Olen usein ajatuksissani ja keskusteluissa palannut näihin ideoihin, sekä ollut mukana parissa melko kokeilevassa hankkeessa, joissa on opiskeltu ja suomennettu kirjoja poikkitieteellisissä monimuoto-opiskeluseminaareissa. Tuotoksena näistä semmoista on jäänyt jälkeen pari julkaisua (tämä ja tämä).

Olen miettinyt myös perinteisemmille luentokursseille vaihtoehtoja. Mielestäni opetushenkilökunnan panos menee (perus)kurssilla siinä mielessä hieman hukkaan, että suurin osa opiskeltavista (peruskurssi)asioista on luettavissa kirjoista, ja nykyään on netti täynnä opiskelumateriaalia. Tämän vuoksi olen miettinyt tapoja hoitaa homma niin, että opetus olisi osallistavaa, aktivoivaa, ja opettajan panos tulisi hyödynnettyä paremmin – eli opettavaisempaa!

Innostuin tämän blogauksen kirjoittamiseen kun huomasin kiinnostavan uutisen Ylellä: ”Taululle kirjoittaminen on ajanhaaskausta” – luennoista luopuminen moninkertaisti läpäisijöiden määrän. (Kiitos Juha tämän esille nostamisesta!) Olen nimittäin itse miettinyt hyvin samantyyppistä opintojaksomallia kuin Ylen uutisen esille nostama Markku Saarelainen.

Alustavan opintojaksoideani lähtökohtana on verkkokurssi ja opintopiirityöskentely, ja sillä voisi vetää vaikkapa sosiologian peruskurssin:

  • Esimerkiksi Courserassa voi suorittaa Princetonin yliopiston sosiologian verkkokurssin kuka tahansa, kenellä on sähköpostiosoite ja tietokone käytössä. Kurssit ovat todella hyvin koottuja ja ainakin parhaissa niistä on välikokeita ja erilaisia tehtäviä kesken luentojen, sekä opintojakson suorituksesta saa sähköpostilla jonkun todistuksen (joka ei käy kuitenkaan virallisesta suorituksesta em. yliopistossa.)
  • Opettaja käy ensin itse kurssin että tietää mitä se sisältää. Tämän jälkeen opiskelijat suorittavat omatoimisesti kurssin, josta he saavat sosiologian peruskurssin pohjatiedot.
  • Tämän jälkeen siirrytään lukemaan jotain (perus)teosta sosiologiasta opintopiirissä (kertausta ja/tai syventävää).
  • Opintopiirin ideana on, että kaikki lukevat samat asiat ja luetusta alueesta (esim. kirjan luku) kokoonnutaan esimerkiksi kerran viikossa keskustelemaan. Opettaja tulee parilla ekalla kerralla paikalle, antaa ohjeet (työjärjestys, esilukuvuorot jne.) ja näyttää hieman mallia millaisiin asioihin teksteissä kannattaa kiinnittää huomiota.
  • Tämän jälkeen opiskelijat kokoontuvat esim. kaksi kertaa keskenään ja kolmannella kerralla opettaja tulee taas mukaan. Tällöin opiskelijat voivat kysellä häneltä epäselviä asioita ja opettaja voi haastaa opiskelijoita keskusteluun. Tätä kaavaa toistetaan opintojakson loppuun saakka.
  • Tämä sen sijaan, että opettaja on joka kerta paikalla luennoimassa mistä tahansa johdantoteoksesta löytyviä asioita.
  • Lopuksi opiskelijat kirjoittavat jonkunlaisen tekstin (yhteenvetoja luvuista, selvityksiä perusteorioista, tjsp.) opettajalle.
  • Hyväksytty kurssisuoritus käsittää kaikki sovitut osa-alueet ja suorituksesta palkitaan riittävällä määrällä opistopisteitä.

Kaupan päälle opiskelijat tutustuvat verkko-oppimisympäristöihin, valmistelevat alustuksia kokoontumisiin, opiskelevat vuorovaikutteisessa opintopiirissä, oppivat paljon paremmin sekä joutuvat debatoimaan opintojen alusta alkaen tieteellisistä kysymyksistä.

Jos opettaja ei ole vakuuttunut Courseran (tai vastaavan) kurssin sisällöstä, sen voi jättää pois ja opintojakson voi suorittaa pelkkänä opintopiirinä. Tai räätälöidä muutenkin omiin tarkoituksiin sopivan blandiksen.

En tiedä onko itsenäinen opintopiirityöskentely liian haastavaa ekan vuoden opiskelijoille, mutta jatkuvan valvojan hommaan voi houkutella opintopisteillä pidemmälle ehtineen opiskelijan.

Jos tällaisen saisi toimimaan, jäisi henkilökunnalla enemmän aikaa esim. tutkimuksen tekemiselle samalla kun helposti saatavilla oleva opetusmateriaali ja opiskelijoiden oma aktiivisuus tulisi hyödynnettyä paremmin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s