Suomenkielisen tietokirjallisuuden ja -kirjan kohtalo

kirjahylly

Tiedekustantantaja Terra Cognitan Juha Pietiläinen julkaisi blogissaan 31.5.2016 artikkelin Tietokirja-arviot lehdissä vähentyneet jopa 40 %. Jutun keskeinen sisältö oli, ettei sanomalehdissä julkaista enää tietokirja-arvioita läheskään siinä määrin kuin aiemmin, ja ettei tietokirjojen suomentamiseen saa enää kuin murto-osan rahallista tukea verrattuna 1990-lukuun.

Olen itse mukana tiedekustantamo Vastapainon toiminnassa vapaaehtoisena, joten lukija voi ottaa sen huomioon arvioidessaan seuraavaa tekstiä. Teksti edustaa silti vain henkilökohtaisia näkemyksiäni.

Tietokirjallisuuden tilanne

Mielestäni Pietiläinen on aivan oikeassa siinä, etteivät lehdet ole omaehtoisesti vastuussa tietokirjojen leviämisestä ja mainostamisesta. Olen myös sitä mieltä, että kuluttajien kysyntäsignaalia pitäisi tulkita herkästi ja kriittisesti myös tietokirjakustantamoissa, sekä muiden alalla toimivien keskuudessa. Jos lukevaa yleisöä ei kiinnosta ostaa kirjoja, on kustantajien otettava tämä omassakin toiminnassaan huomioon, eikä vain voivoteltava tilannetta.

Toisaalta ajattelen, ettei kuluttajuus ole vain yksilön joistain mystisistä mielihaluista riippuva ominaisuus, vaan sitä tuotetaan esimerkiksi mainostamalla. Kuluttajuus on lifestyle-valintojen tekemistä ja oman identiteetin rakentamista (siinä missä ihan perustarpeiden tyydyttämistä), ja erityisesti mainostajat tietävät tämän. Tietokirjallisuuden kuluttaminen ei kuulu enää vastaavalla tavalla ihmisten tapaan rakentaa ymmärrystä ja omakuvaa.

Tämä ajatus antaa yhden mahdollisuuden miettiä tietokirjan paikkaa. Olisiko siitä tehtävissä taas haluttu artefakti kuluttajien keskuuteen?

Toisaalta, onko tietokirjallisuutta järkeä kuitenkin kustantaa siitä huolimatta, onko maksava yleisö kiinnostunut ostamaan sitä laajamittaisesti kivijalka- ja nettikaupoista?

Mielestäni tällekin on perusteita. Vertaan tätä jossain määrin Ylen toimintaan (vaikken suhtaudu siihenkään kritiikittömästi).

Kustantaja on portinvartija

Mielestäni suomenkielinen tietokirjallisuus kuuluu kategoriaan asiat, joita ei osata arvostaa niin kauan kun niitä on. Itse asiassa yksittäinen ihminen ei välttämättä huomaisi edes näiden asioiden poissaoloa, koska niiden vaikutus on myös epäsuoraa.

Suomenkieliset tietokirjat tuovat ympäri maailmaa suomalaiseen keskusteluun ja ymmärrykseen tietoa ja aiheita niin, ettei niiden satunnaiskuluttajan tarvitse olla kaikista päivänpolttavista ja tieteellisistä keskusteluista jatkuvasti tietoinen. Puhtaasti markkinaperustainen kulutus taas perustuu mainonnan voimaan, hyödykkeiden esilletuomiseen ja niiden näkyvyydestä kilpailemiseen.

Jos jätämme näkyvyyden puhtaasti kaupalliselle perustalle, on paremmilla resursseilla varustetut aina paremmassa tilanteessa tuotteidensa esilletuomiseen. Näin ne helposti syövät sen vähäisenkin tilan, mitä marginaalisempia tuotteita edustavilla vielä on.

Toisaalta, kuten olen tuonut toisessa yhteydessä esille, potentiaalisesti olemassa oleva tieto ei vielä tarkoita tiedon aktiivista käyttöä. Tiedosta pitää olla tietoinen, jotta sitä voi hyödyntää.

Tässä kohtaa korostuu Suomessa tietokirjallisuutta kustantavien tahojen tehtävän tärkeys. Tällä kentällä toimii sekä palkattua että vapaaehtoista asiantuntijatyövoimaa siksi, että he tekevät tiedon ’suodatustyön’ kuluttajan puolesta. Usein nämä ihmiset tietävät paljon erityisesti oman alansa asioista ja osaavat näin eritellä kriittistä tarkastelua kestävää tietoa puhtaasta soopasta, sekä arvioida, mitkä keskustelut kannattaa tuoda suomalaisen lukevan yleisön tietoisuuteen.

Nämä ovat syitä miksi kannatan tilannetta jossa tietokirjojen kääntämistä tuetaan rahallisesti. Tällä hetkellä sitä tapahtuu yksityisesti ja julkisesti.

Tietokirja

Kirjallisuuden on kilpailtava myös Wikipedian, klikkijournalismin, kolumnien ja muiden tekstityyppien kanssa. On mahdollista, että nykyään ihmiset kokevat työläämmäksi ottaa satoja sivuja pitkän kirjan kulutukseen, kuin hankkia pintapuoliset tiedot aiheesta kuin aiheesta muutamalla Google-haulla ja klikkauksella. Siksi kirjan tehtävä tiedon lähteenä olisi syytä tuottaa mielekkääksi osaksi kirja-kulutusartefaktia.

Miksi olisi mitään järkeä lukea tietokirjoja (sähköisiä tai paperisia) ennemmin kuin vaikkapa nettiartikkeleita?

Nettiartikkelit ovat erittäin hyödyllisiä, mutta usein kokonaisvaltaisemman kuvan saaminen asioista vaatii kirjallisuuteen perehtymistä. Kirjat ovat taas kokonaisteoksia, joissa asiaan perehtynyt ihminen arvioi määriteltyä ilmiötä laajemmin kuin artikkeliformaatissa. Se tuo silpputiedolle kontekstin, historian ja kokonaisvaltaisemman jäsennyksen. Kirja antaa mahdollisuuden miettiä asiaa kootusti samoissa kansissa ja kokonaisvaltaisemmin kuitenkin jatkuvasti tietoisena, mistä lähteistä kirjassa esitetyt väitteet ovat tiensä kansien väliin löytäneet.

Juha Pietiläinen sanoi, että sanomalehdet ja kirjakustantajat ovat symbioottisessa suhteessa (tai ainakin olivat). Sama pätee kirjoihin ja artikkeleihin.

Suomenkielinen tietokirja on käynyt myös läpi edellä mainitun ’suodatusprosessin’. Sillä on laatutakuu, että se edustaa kustantajansa parasta mahdollista osaamista ja ymmärrystä siitä, millainen kirja on riittävän arvokas tuotavaksi lukevan yleisön keskuuteen. Ilman laadun ylläpitämistä katoaa kustantajalta nopeasti luottamus.

Kirja on haastava formaatti, joka vaatii kärsivällisyyttä ja paneutumista. Vaikkei kirjaan tarttuminen lähtökohtaisesti houkuttaisi, kirjoja oppii kyllä lukemaan, ja kun sen oppii, ymmärtää sen nautinnon ja arvon joka niissä piilee.

Jos suomenkieliseen tietokirjallisuuteen viitataan kintaalla, ei havaita kuinka niissä  tuodaan kokonaisia keskusteluja tälle kielialueelle, pidetään tieteellistä ja tiedollista osaamista ja osaamiseen liittyvää sanastoa yllä (puhekielessäkin), eli tuotetaan yleisesti laajempaa ymmärrystä asioista ihmisille. Laadukas omalla äidinkielellä saatavilla oleva tietokirjallisuus suojaakin meitä tilanteelta, jossa palataan takaisin kuulemaan sanaa kirkon lehtereiltä siitä mitä kuuluu ajatella tiestä, totuudesta ja elämästä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s