Onko suomalaisessa tiedejulkaisemisessa paradoksi?

Olen kannattanut ajatusta, että kaikki suomalaiset tiedejournaalit pitäisi saada avoimena verkkoon heti julkaisun yhteydessä. Jotkut jäsenmaksuun perustuvat journaalit toimivatkin näin (esim. KAK). Ne tiedelehtien edustajat joiden kanssa olen jutellut vastaavat kuitenkin kysymykseen, ettei lehtiä sitten enää tilattaisi ja seurojen jäsenmaksut tyrehtyisivät.

Olen myös ohuesti kannattanut ajatusta, että paperisista lehdistä luovuttaisiin ylipäätään. Tähän vastaus on se, että paperisella lehdellä seura pitää yhteyttä jäsenistöön.

Kysymys kuuluu: jos seura tarvitsee paperisen lehden pitääkseen yhteyttä jäsenistöön, niin miksi ne olettavat että kaikki ryntäisivät nettiin lukemaan tuoreen journaalinumeron kun se julkaistaan? Oletus siis on, ettei seuralla ole aktiivista suhdetta jäsenistöön jos paperista lehteä ei lähetetä kotiin, jolla muistutellaan seuran olemassaolosta.

Jos paperinen lehti tarvitaan joka tapauksessa, ei rinnakkaisesta nettijulkaisusta pitäisi olla mitään haittaa, koska maksava jäsen odottaa lehteä tipahtavaksi postiluukusta. Jos taas materiaalin nettiin laittamisesta seuraa että ihmiset lukevat kaiken netistä, ei paperiselle lehdelle ole perusteita, ellemme oleta, että jäsen pitää nimenomaan juuri siksi kiinni jäsentilauksesta, että hän saa lehden ja joku muu ei. Seuroja saatetaan kannattaa myös monista muista syistä.

En tiedä onko tämä validia päättelyä. Onko?

LISÄYS: jatkoin tästä blogauksesta aiheutunutta keskustelua Julkea!-hankkeen verkkosivuilla.

EDIT: Kiitos Tuukka Tomperin, muutin ekan virkkeen muotoilun ”kaikki suomalaiset tiedejulkaisut” muotoon ”tiedejournaalit”.

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Onko suomalaisessa tiedejulkaisemisessa paradoksi?

  1. Johanna Lilja (julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta)

    Hyviä huomioita. Varmaan julkaisevat seurat osaisivat itse parhaiten vastata tähän, mutta kun valtionapuhakemusten käsittelijänä tunnen lehtien taloutta, vastaan omasta näkökulmastani. Syy varovaisuuteen on varmasti se, että lehtien talous on todella hauras. Useimmat niistä toimivat jo nyt vapaaehtoistyön ja minimoidun talouden varassa. Näissä oloissa riski menettää vaikkapa vain 10-15 % jäsenistöstä on sitä luokkaa, että se täytyy ottaa huomioon. Paperilehti on perinteinen tapa houkutella jäseniä seuraan ja lukijakyselyiden perusteella sitä edelleen arvostetaan. Kaikki uudet keinot jäsenten houkuttelemiseksi ovat tervetulleita ja ideoita voi lähettää seuroille vaikkapa minun kauttani.

    1. Johanna Lilja (julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunta)

      Täydennyksenä vielä eiliseen kommenttiini, että avointen lehtien rahoituspulmia ratkotaan parhaillaan Kotilava-hankkeessa @kotilava. Avoimille lehdille tavoiteltava konsortiopohjainen rahoitus ei kuitenkaan poista seurojen jäsenkantaan liittyvää haastetta, sillä seurat tarvitsevat tuekseen jäseniä jatkossakin, vaikka lehden rahoitus konsortiomallissa tulisikin vakaammalle pohjalle.

  2. Hei Johanna,

    todella paljon kiitoksia erinomaisista kommenteista!

    Olen kerännyt eri kanavia pitkin nyt kommentteja tähän blogikirjoitukseen ja olen luvannut koostaa niiden pohjalta yhtenäisemmän tekstin tiedejulkaisemisen kehittämishanke Julkean! verkkosivuille (http://julkea.fi/).

    Tähän mennessä tekstiä on kommentoitu erityisesti somessa, ja kommentteja ovat antaneet useat tiedejournaali-aktiivit. Mielestäni alan olla saanut kasaan hyvän määrän erilaisia näkemyksiä, jotka valottavat tilannetta. Toivottavasti ne koostettuna yhteen tarjoavat hyvän pohjan jatkokeskustelulle aiheesta, ja parhaassa tapauksessa ehkä toiminnallekin.

    Terkuin,
    Olli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s