Tiedeuutisia, schtiedeuutisia

En ole pitkään aikaan russuttanut täällä tiedeuutisoinnista, joten viikonlopun kunniaksi, silvuplee!

Hesari julkaisi tänään (10.5.2019) uutisen otsikolla Tutkimus osoitti, että ihmiset eivät juo kahvia ja olutta maun takia. Kuten otsikosta voi jo päätellä, tämä tiedeuutinen väittää – tutkimukseen perustuen tietty – etteivät ihmiset pidäkään oluen tai kahvin mausta. Näitä nautintoaineita juodaan puhtaasti alkoholin tai kofeiinin vaikutuksen vuoksi, eli miltä ne tuntuvat (alkuperäisessä lehdistötiedotteessa: ”the way coffee and alcohol make them feel. That’s why they drink it. It’s not the taste”).

Ensinnäkin, yksi tutkimus tuollaisesta asiasta harvemmin ’osoittaa’ vielä yhtään mitään. Se voi antaa viitteitä jo(i)stain mekanism(e)ista, mutta maun ja nauttimisen kokemuksen irtikytkentä yhden tutkimuksen perusteella nauttimisen syystä on mahdotonta. Nautinnon kokemuksessa ja erityisesti näiden kokemusten kehityksessä on väistämättä kyse hyvin moninaisesta joukosta asioita, eikä makua ja vaikutusta voi irtikytkeä toisistaan.

Toisekseen, tutkimuksesta raportoiva lehdistötiedote siinä missä Hesarin uutinenkin on täynnä muotoiluja, joiden tulkinta jättää paljon arvailun varaan tutkijoiden tuloksista ja tavoista tehdä päätelmiä. Esimerkiksi pääväite etteivät ihmiset juo juomia maun vaan vaikutuksien/tuntemuksien vuoksi, on yksinkertaisesti älytön. Eikö maku ole vaikutus? Estääkö vaikutus sen, ettei mausta voi pitää tai oppia pitämään? Mille makukokemus ja mieltymykset sitten perustuvat, jos niillä ei ole mitään tekemistä niiden vaikutuksien kanssa, joita ihmiset raportoivat?

Kolmannekseen, äskeisestä kysymyksestä seuraa, että niiden suun kautta nautittavien asioiden (esim. ruisleipä) kanssa joissa kyse ei ole tällaisesta geneettisestä alttiudesta, mieltymykseen liittyvä mekanismi on joku muu. Silti ainakin minun on vaikea tehdä erottelua niistä mieltymyksistä joiden kohdalla makuaistimuksellani ei ole mitään tekemistä asian kanssa verrattuna niihin, joista olen oppinut pitämään ’ihan itse’.

Neljännekseen, tällainen tulosten raportointi – tarkoitti tutkija sitten asiaa näin tai ei – johtaa usein erilaisia biologis-peräisiä selitysmalleja vahvistaviin kehäpäätelmiin, joissa päädytään perustelemaan asiaa vaikkapa geeneillä ilman, että se oikeastaan kertoo meille siitä asiasta sinänsä vielä yhtään mitään. ’Mieltymys perustuu geeneihin eikä makuun’ on aivan täysin nollapäätelmä, koska se ei kerro meille vielä mistään mitään, edellä mainituista syistä. Ihan yhtä järkevää olisi esittää, että ihmisten seksinharrastamisen perimmäinen ’syy’ ei ole se, että se tuntuu hyvältä, vaan että seksiä tarvitaan lasten hankkimiseen. Asia voi olla näin, mutta silti ei lasten hankkimiseen liittyvää seksiä tiedetään, ehkä jopa tieteelliseen tutkimukseen perustuen, harrastettaneen.

Kaikesta huolimatta nautin juuri perjantain aamukahvini aivan sujuvasti, johtui se sitten geeneistä tai sen mausta.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Tiedeuutisia, schtiedeuutisia

  1. Jörgen Jörgensen

    Oliko nuo maut ja vaikutukset yleistettävissä kaikkiin juomiin? Myönnän itse auliisti olevani kofeiiniaddikti, mutta olutta en juo, lähinnä etten provosoisi kihtiä. Mutta esimerkiksi kirkas viina, niinkuin rakas kossu. Sehän on oikeasti pahan makuista. Vaikutus sen sijaan, no, ehkei siitä enempää, mutta sen pahan maun kyllä kestää saadulla vaikutuksella. Sen osalta tutkijoiden tulos siis pitäisi paikkansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s